Yrittäjien ja yritysten hyvinvointiin on panostettava

Kuvituskuva.

Kaksikymmentä vuotta yrittäjänä on opettanut minulle, että yrityksen hyvinvointi kulkee käsi kädessä yrittäjän hyvinvoinnin kanssa. Yritystoiminta ei ole irrallinen osa elämää, vaan se nivoutuu osaksi kaikkea – suuria elämänmuutoksia, perhetilanteita ja terveydellisiä haasteita.

Monet yrittäjät tuntevat tämän omakohtaisesti. Lapset syntyvät, perheenjäsen sairastuu, tai taloudelliset realiteetit muuttuvat yhtäkkisesti. Silti yrityksen on pyörittävä, laskujen on tultava maksetuksi ja työntekijöistä pidettävä huolta. Me yrittäjät emme laske työtuntejamme, koska unelmat ja vastuu kannattelevat meitä. Mutta ilman riittävää tukea ja rakenteita, joiden avulla yrittäjä voi keskittyä olennaiseen, liian moni ajautuu jaksamisen äärirajoille.

Reiluutta ja hyvinvointipalveluita yrittäjille

Yrittäjien eläkejärjestelmä on kriisissä, ja sen uudistamista selvittää Jukka Rantalan johtama työryhmä. Suurten ikäluokkien eläköityminen rasittaa järjestelmää kauttaaltaan, mutta yrittäjillä on yksi suuri lisähaaste. Meiltä puuttuu rahasto, joka loiventaisi eläkejärjestelmän kuormitusta. 

"Yrittäjien eläkejärjestelmä on kriisissä."

YEL-uudistus lähti korjaamaan ongelmaa, mutta toi mukanaan uusia haasteita. Maksujen laskennallinen työtulo nousee monilla yrittäjillä yli todellisten tulojen, mikä tekee yrityksen toiminnasta vaikeaa varsinkin taloudellisesti vaikeina aikoina. Yrittäjän maksama eläke ei saa olla todellista tuloa suurempi.

Lisäksi yrittäjät tarvitsevat matalan kynnyksen mielenterveys- ja hyvinvointipalveluita jaksamisen tukemiseen. Suomessa yrittäjät jäävät usein hyvinvointipalveluiden ulkopuolelle, vaikka he ovat merkittävä osa yhteiskunnan elinvoimaa. Hyvinvoiva yrittäjä tarkoittaa myös menestyvää yritystä, parempaa työilmapiiriä ja sitä kautta kasvavaa taloutta.

Virosta mallia – byrokratian keventäminen

Yksi suurimmista yrittäjyyden esteistä Helsingissä on byrokratia. Pienetkin yrityksen perustamiseen tai kasvuun liittyvät prosessit voivat viedä viikkoja, joskus jopa kuukausia. Kaikki tämä on aikaa pois siitä, millä on merkitystä: yrityksen kehittämisestä, kasvusta ja asiakaspalvelusta.

"Meidän tulisi ottaa oppia Virosta, jossa yrityksen asiat hoituvat minuuteissa digitaalisesti."

Meidän tulisi ottaa oppia Virosta, jossa yrityksen asiat hoituvat minuuteissa digitaalisesti. Helsingissäkin digitaalisten palveluiden kehittämistä on viety eteenpäin, mutta olemme vielä jäljessä esimerkiksi luvitusten, verotuksen ja muiden sääntelyprosessien sujuvoittamisessa. Paremmin toimivat digitaaliset palvelut, ”yhden luukun” periaate ja sujuvat lupa- ja rahoitusprosessit mahdollistaisivat yrittäjille sen, että he voivat keskittyä siihen, miksi he alun perin perustivat yrityksensä – kehittämään palveluita ja tuotteita, jotka palvelevat kaupunkilaisia ja koko Suomea.

Yrittäjien ääni kuuluviin kaupungin päätöksenteossa

Yrittäjyys ei voi olla yksin yrittäjien vastuulla – myös kaupungin on kannettava roolinsa mahdollistajana. Olen toiminut useissa eri luottamustehtävissä Helsingin yrittäjissä ja pyrkinyt tuomaan yrittäjien ääntä kaupunkimme päätöksentekoon. Voin sanoa, että helppoa se ei aina ole ollut. Politiikassa keskustelu yrittäjyydestä tuntuu usein jäävän muiden teemojen varjoon, vaikka jokainen yritys työllistää, luo innovaatioita ja tuo hyvinvointia.

"Yksikään kumppanuus ei toimi ilman avointa kommunikaatiota."

Helsingin tulisi olla aktiivinen yhteistyökumppani yrittäjille, kuunnella aidosti eri alojen yritysten tarpeita ja tehdä yhteistyöstä suunnitelmallisempaa. Yrittäjyyden tukeminen ei ole pelkästään talouskysymys, vaan se on panostus koko kaupungin elinvoimaisuuteen. Meidän on luotava toimintaympäristö, jossa yrittäjien ei tarvitse jatkuvasti taistella hallinnollisia hidasteita vastaan.  Yksikään kumppanuus ei toimi ilman avointa kommunikaatiota. Yrittäjien ja kaupungin välinen vuoropuhelu on avain siihen, että yrittäjyys nähdään aidosti kaupungin elinvoiman perustana, eikä pelkkänä verotulojen lähteenä. Haluan Helsingistä parhaan mahdollisen toimintaympäristön yrittäjille ja innostavan ympäristön kaikille niille nuorille, jotka pitävät yrittäjyyttä mahdollisena uravalmintana.

Anton Palmu
Sosiaalialan yrittäjä / YTM
Ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon