Palvelusetelit – valinnanvapauden ja kilpailun mahdollistaja vanhusten palveluissa
Kuvituskuva.
Koko yksityisen palvelutuotannon perusidea on, että yritykset kilpailevat laadulla ja hinnalla sekä kehittävät toimintaansa, jolloin koko sektori saa jatkuvasti uusia innovaatioita ja menetelmiä yhteiskunnan käyttöön. Tämä kilpailu on avainasemassa palveluiden hyvän hinta-laatusuhteen ja valinnanvapauden parantamisessa.
"Koko yksityisen palvelutuotannon perusidea on, että yritykset kilpailevat laadulla ja hinnalla sekä kehittävät toimintaansa."
Vierailin tammikuussa Helsingissä erinomaisessa vanhusten palvelutalossa, Päiväkummussa. Vietin päivän tutustuen talon johtajaan, työntekijöihin ja asiakkaisiin, ja olin vaikuttunut siitä, miten hyvin arki oli järjestetty ja työntekijät ja asiakkaat tyytyväisä. Toimitusjohtaja Anne Kangas kertoi, että talo on jatkuvasti täynnä – mikä itsessään on positiivinen merkki kysynnästä ja laadukkaasta palvelusta. Kuitenkin Kangas nosti esiin kriittisen seikan: nykyinen toimintamalli ei ole hänen mukaansa paras mahdollinen. Ihmisen pitäisi päästä paremmin valitsemaan myös sosiaali- ja terveyspalveluissa oma palveluntuottajansa ja erityisesti palveluasumisessa oma loppuelämän koti.
Helsingissä kaupunki tuottaa itse ympärivuorokautista palveluasumista ja myös kilpailuttamalla ostaa tätä palvelua yksityisiltä palveluntarjoajilta. Nykyään palvelua tarvitsevalle ikääntyneelle osoitetaan sosiaalityöntekijän valitsema paikka. Paikka tulee ottaa vastaan vuorokauden sisällä. Tämä lähestymistapa vie ihmisiltä heidän mahdollisuutensa valita itselleen parhaiten sopiva asuinpaikka, mikä tuntuu syvästiihmisarvoa loukkaavalta.
Anne Kangas toivoi, että palveluseteli olisi tosiasiallinen vaihtoehto ikääntyneille – sitä se ei tällä hetkellä heikon arvonsa vuoksi ole. Palvelusetelin avulla ikääntyneet voisivat itse tutustua eri paikkoihin ja tehdä valintansa, missä haluavat vanhuudenpäiviään viettää.
Nykytilanne: Faktat ja lukuarvot
"Palveluseteliasukkaiden määrä on romahtanut, sillä palvelusetelin arvoa ei ole korotettu neljään vuoteen."
Valitettavasti palveluseteleiden nykytila on kriittinen. Palveluseteliasukkaiden määrä on romahtanut, sillä palvelusetelin arvo ei kata palvelun kustannuksia. Palveluseteli on käytännössä monelle arvoton.
Helsingin kaupunki tarkisti viimeksi palvelusetelin arvon vuonna 2021, mutta tämä tasokorotus –suuruudeltaan noin 300 euroa kuukaudessa – ei riittänyt kattamaan tuolloinkaan kustannusten yleistä nousua Myös edellinen korotus oli tehty liian pienenä vuonna 2015. Vuosien 2015 – 2021 välillä inflaation lisäksi palvelutuotantoon tuli paljon lainsäädäntömuutoksia ja sääntökirjamuutoksia (mm.hoitajamitoituksen nousu 0,5:stä 0,7:ään).
Hoivapalveluiden tuottamisen hinta on noussut merkittävästi – hoitajien palkankorotukset, vuokrien ja ruoan hintojen nousu ovat kaikki vaikuttaneet kokonaiskustannuksiin. Terveyspalveluindeksin mukaan kustannusten nousu on ollut noin 18 %. Tämä tarkoittaa, että omavastuuosuus on noussut monelle asiakkaille kohtuuttomaksi.
Palvelusetelilain 7 § edellyttää, että palvelun järjestäjän tulee tarkistaa palvelusetelin arvoa kustannusten nousua vastaavaksi. Eduskunnan oikeusasiamiehen päätös 30.11.2021 määrittää periaatteet, joiden mukaan palvelusetelin arvoa tulee säännöllisesti tarkistaa.
"Helsingissä palvelusetelin arvo on 12 237 euroa vähemmän kuin naapurikunnassa."
Helsingin palvelusetelin arvo on jäänyt pahasti jälkeen hintakehityksestä – se tulee ilmi vertailtaessa palvelusetelin arvoa Länsi-Uudenmaan palvelusetelin arvoon. Tällä hetkellä esimerkiksi 900 euroa kuukaudessa ansaitseva ikäihminen voi Helsingissä saada päivässä noin 108,49 euroa palvelusetelin muodossa. Verrattuna Länsi-Uudenmaan alueeseen, jossa päivittäinen maksu on 142,02 euroa, ero on noin 33,53 euroa päivässä – mikä kertautuu vuositasolla noin 12 237 euron eroksi. Tällainen tilanne johtaa siihen, että pienituloiset helsinkiläiset joutuvat maksamaan omavastuuosuuksia, jotka ovat huomattavasti suuremmat verrattuna Länsi-Uudenmaan vastaavaan tilanteeseen.
Miten asiat tulisi korjata?
Palveluseteleiden arvoa on korotettava säännöllisesti vastaamaan kustannusten nousua. Helsingin kaupungin tulee noudattaa palvelusetelilain 7 §:n vaatimuksia ja tarkistaa palvelusetelin arvo kustannusindeksin mukaisesti. Näin varmistetaan, että palveluseteli muodostaa todellisen vaihtoehdon palveluiden käyttämiseen.
Vanhuksille tulisi antaa mahdollisuus käyttää palveluseteliään kilpailuttamalla palveluntuottajia. Tarkoituksenmukaisen palvelusetelin arvo olisi riittävä siihen, että vanhukset voisivat tutustua erilaisiin palvelutaloihin ja tehdä itsenäisen valinnan.
Tällainen malli ei ainoastaan kunnioittaisi vanhusten ihmisarvoa, vaan se myös lisäisi palveluntuottajien välistä kilpailua ja kannustaisi kehittämään palveluiden laatua entisestään. Yrittäjille, kuten Kangas, tämä tarkoittaisi heidän tekemän työn ja panostusten arvostusta. Yrittäjät toivovat reiluja päätöksiä, jotta heidän elämäntyöllään on merkitystä. Voittajia ovat myös sekä asiakkaat että yhteiskunta. Ja rautalangasta vääntäen. Rahaa tähän ei kulu yhtään sen enempää kuin kilpailutusten kautta ostetuista palveluista, joiden hintaa on kyllä mahdollista nostaa elinkustannusindeksin mukaisesti.
Yhteenvetona voidaan todeta, että palveluseteleiden korottaminen on välttämätön toimenpide. Näin voidaan varmistaa, että vanhuksilla on mahdollisuus valita itselleen parhaiten sopiva palvelutalo, ja samalla edistetään koko palvelualan innovaatioita ja laadun kehitystä. Tämä ei ole vain taloudellinen ratkaisu, vaan ennen kaikkea inhimillinen investointi, joka tukee ihmisten oikeutta elää arvokasta ja itsenäistä elämää vanhuuden kynnyksellä.
Anton Palmu
Sosiaalialan yrittäjä / YTM
Ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon
