3500 konkurssia vuodessa –Hyvinvointivaltiossa voidaan huonosti

Päättäjät - yrittäisitte edes

Suomen talous rakentuu mikro- ja pienyritysten varaan. Tätä voimavaraa ollaan purkamassa 3500 konkurssin vauhdilla vuodessa. Konkurssien määrä on viidessä vuodessa kasvanut kolmanneksella. 95 % kaikista yrityksistä on pieniä. Näiden yritysten menestyminen ei ole vain yrittäjien etu vaan koko Suomen etu.

Monet jotka jatkavat eivät voi hyvin. Ei yritykset eivätkä yrittäjät. Samalla kun ihmisten ostovoima pienenee niin yrittäjiin isketään käsittämättömillä YEL määrittelyillä, kotitalousvähennyksen pienennyksellä ja arvonlisäveroa nostamalla. Asiakkaat vähenevät tai yrittäjät venyttävät päiviään oman ja perheensä hyvinvoinnin kustannuksella.

Nyt on viimeinen hetki tehdä päätöksiä, joilla työpaikat ja hyvinvointivaltion perusta turvataan. 

On älyllisesti epärehellistä puhua leikkauksista ja velanotosta ratkaisuna, jos samaan aikaan luodaan kasvun sijaan työttömyyttä. Ratkaisuja löytyy. Aloitetaanko vaikka näistä:

1. Byrokratian keventäminen

• Säädösten yksinkertaistaminen ja hallinnollisen taakan vähentäminen. Lupaprosessit yhdeltä luukulta ilman viivytyksiä. Kööpenhaminassa ravintola perustetaan niin, että kaupungin viranomaiset tulevat liiketilaan samaan aikaan ja auttavat vaadittavissa toimenpiteissä.

• Lupaprosessien nopeuttaminen ja selkeyttäminen. Digitaalisuudesta mallia Tallinnasta.

• Kepin sijaan apua vaikeisiin tilanteisiin verohallinnon ja PRH:n suunnalta.

2. Yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvauudistus

• YEL-maksujen tulee perustua todellisiin tuloihin, ei arvioon.

• Joustavammat maksujärjestelyt yrittäjien elämäntilanteiden huomioimiseksi.

3. Julkiset hankinnat mahdollisiksi myös pienille yrityksille

• Palvelusetelin tasokorotukset suunnitelmien mukaisesti. Helpolla prosessilla palveluntuottajaksi. 

• Julkisten hankintojen pilkkominen, jotta myös mikroyritykset voivat osallistua kilpailutuksiin. Tämä lisää sekä huoltovarmuutta että tuo kehitystä koko kaupungille.

• Kaupunki kumppaniksi ja asiakkaaksi uusille innovaatioille, jotta saamme uudet yritykset kotimaisessa omistuksessa maailmalle.

• Otetaan yrittäjät varhaisessa vaiheessa mukaan valmisteluun. Nostetaan laadun merkitystä ja pidetään poissulkemisperusteet kohtuullisena. 

• Ymmärretään kotimaisuuden merkitys kaupungin taloudelle.

4. Kasvua ja kysyntää

• Verotuksen keventäminen pienille yrityksille kompensoimaan ALV-korotuksen vaikutuksia.

• Investointihyvitykset kasvuun ja kehittämiseen, jotta yritykset voivat investoida tuloksensa tehokkaammin tulevaisuuteen.

• ALV-alarajan nostaminen. Se helpottaa pienten yritysten kannattavuutta ja edistää yrittäjän jaksamista kasvuvaiheessa.

• Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen, eli suurin kasvun askel helpoksi ja halvaksi. Pysyviä rakenteita byrokraattisten tukien sijaan.

• Vanhemmuuden kustannusten tasaaminen. Rahastoidaan Ruotsin tapaan osa vanhemmuuden kustannuksista, jotta naisvaltaisillakin aloilla uskalletaan työllistää.

5. Rahoitusmahdollisuuksien parantaminen

• Meidän tulee kehittää erityisiä rahoitusinstrumentteja, kuten mikrolainoja ja joukkorahoitusalustoja.

• Julkisen sektorin takaamat lainat vähentävät pankkien riskiä ja kannustavat rahoittamaan pieniä yrityksiä. Kasvuun panostaminen on hyvän tulevaisuuden ostamista.

• Yrittäjille parempi neuvonta rahoitusvaihtoehdoista, jotta he löytävät oikeat vaihtoehdot. Yhdeltä luukulta kaikki palvelut, kiitos.

• Alkupääomaa ilman lainaa. Keksintösäätiön jakamat alkupääoma -rahoitukset lopetettiin osana organisaatiouudistusta. Tällaiselle alkupääomalle innovaatioihin olisi suuri tarve.

Yrittäjä on myös työntekijä – mutta kuka huolehtii hänestä?

Yksinyrittäjällä ei ole turvaverkkoa. On kaupungin ja valtion tehtävä katsoa, että heidän hyvinvointinsa saa samanlaisen tuen kuin muutkin kaupunkilaiset. Yrityksen takana on ihminen ja hänen perheensä ja terveytensä.

Haastattelin tätä tekstiä varten Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n toiminnanjohtajaa Liisa Hanénia. Hän sanoi sen, minkä itsekin 20 vuotta yrittäjänä toimiessa unohtaa. Kasvua ei ole vain kassavirta ja rekrytoinnit. Kasvu on myös osaamisen kehittämistä, sujuvampien prosessien luomista ja oman jaksamisen parempaa tunnistamista. Tämäkin kasvu on tärkeää ja ansaitsee kaiken tuen. Muuten ainoa tulevaisuuden kasvu näkyy konkurssitilastoissa. Me yrittäjät kyllä onnistumme kun saamme mahdollisuuksia!

Anton Palmu

Sosiaalialan yrittäjä

Ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon 779