Siirtolapuutarhat – osa ratkaisua, ei ongelmaa

Helsinki on tekemässä lyhytnäköistä päätöstä – siirtolapuutarhat halutaan kovan rahan yksityisiksi lomapaikoiksi tai raivattavaksi asuntojen tieltä.

Helsingin kaupunki suunnittelee kaikkien yhdeksän siirtolapuutarha-alueensa palstavuokrien kolmin- tai nelinkertaistamista sijainnista riippuen. Samalla alueen huolto siirtyisi kaupungilta vuokralaisille. Kaupungin kalliit ja tiukat rakennusmääräykset kuitenkin jäisivät. Näin Helsingistä tulisi Euroopan kallein maa siirtolapuutarhoille.

Puutarhat osana tulevaisuuden ratkaisuja

Tonttivuokrat ovat pääsääntöisesti hyvä ja ennakoiva tapa kaupungin talouden hoidossa. Siirtolapuutarhojen kohdalla unohdetaan kuitenkin puutarhojen tuomat mahdollisuudet ja äkillisten korotusten riskit.

Helsinki taistelee monella rintamalla yhteiskunnallisia haasteita kuten yksinäisyyttä, luontokatoa ja vanhusten syrjäytymistä vastaan. On erikoista, että käsillä olevia ratkaisuja ei haluta ottaa laajemmin käyttöön.

Kaupungin budjetissa pienen rahan sijaan olisi puutarhojen kanssa järkevämpi keskustella heidän tuomastaan lisäarvosta kaupungille. Siirtolapuutarhat ovat jo nyt monen ihmisen henkireikä, sosiaalinen verkosto ja liikuntaharrastus. Hyvällä yhteistyöllä ne voivat olla osa tulevaisuuden ratkaisuja.

🌿 Puutarhat ovat osa ympäristöratkaisuja. Ne voivat tukea ahtaalla olevia pölyttäjiä ja tarjota elinympäristön monille katoavien niittyjen eläimille. Ne ovat puistoja, jotka eivät vaadi kaupungin suurta panostusta ylläpitoon. Yhteiset alueet ovat julkista tilaa, jossa lähialueen ihmiset ja eläimet pääsevät ulkoilemaan.

🌿 Puutarhojen yhteisöllisyys on vastavoima yksinäisyydelle. Korkeampien aitojen sijaan meidän tulisi miettiä – kuinka tätä yhteisöllisyyttä voidaan lisätä. Voisivatko puutarhat tarjota kohtaamispaikan alueen ikääntyvälle väestölle ja oppimispaikan lapsille?

🌿 Viljely ja viljelytaidot ovat myös kriittinen osa huoltovarmuutta ja resilienssiä. Purkamisen sijaan meidän tulisi laajentaa sitä tieto-taitoa, jota puutarhojen ihmiset kantavat. Erilaisille ekokokeiluille ja suosituille laatikkoviljelmille on vaikea keksiä siirtolapuutarhaa parempaa paikkaa.

Onko korotus kohtuullinen?

Haluttiin puutarhojen potentiaalia hyödyntää tai ei, niin korotus on kohtuuton.

Siirtolapuutarhoilla ei ole kunnallistekniikkaa. Alueiden huolto on pääasiassa käyttäjien vastuulla. Aiempi sopimus on ollut indeksiin sidottu. Alueiden asumukset ovat monelta osin todella vanhoja, koska tiukat kaupungin määräykset eivät mahdollista edullisempia, valmiita rakennuspaketteja. Lisäksi alueiden asukkaissa on paljon pienituloisia eläkeläisiä, joille äkillinen korotus on todellinen uhka.

Jopa nelinkertainen korotus horjuttaa luottamusta kaupunkiin vuokranantajana. Pahimmillaan edessä on Lehtisaaren kaltainen markkinahäiriö tai tarpeeton ja kallis oikeustaistelu. Kaupungin tulisi olla vakaa ja oikeudenmukainen vuokranantaja. Itse perustelisimme kohtuullista vuokraa juuri siirtolapuutarhojen yhteiskunnallisen merkityksen kautta. Samaan tapaan kuin yksityisten urheilupaikkojenkin vuokria perustellaan, kuten kuuluukin.

Arvovalinta kaupungin tulevaisuudesta

Kun kävelemme 97-vuotiaan mummuni kanssa Helsingissä, niin ymmärtää konkreettisesti sen, kuinka paljon Helsinki on kasvanut viimeisen sadan vuoden aikana. Myös seuraavat sata vuotta ovat luultavasti kasvun vuosia. On arvovalinta, haluammeko rakentaa elävää, luonnonläheistä ja yhteisöllistä kaupunkia – vai ohjata kehitystä pelkän tuoton maksimoinnin ja korkeiden talojen näkökulmasta.

Säilytetään siirtolapuutarhat kohtuuhintaisina ja avoimina.
Hyödynnetään niiden koko potentiaali luonnon, terveyden ja yhteisön hyväksi – kaikkien kaupunkilaisten iloksi.

YHDESSÄ EHDOLLA HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTOON

Anton Palmu 779
Vihreät – De Gröna

Oona Hagman 619
SFP – RKP

Yhteistyötä niin kotona kuin kentillä, yli puoluerajojen. Tuplasti perehtymistä, vaikuttamista ja verkostoja.

Toimivaa ja hyvinvoivaa kaupunkia rakennetaan yhdessä – tillsammans!